Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

30.7.-1.8.2012 Evan ja Emelien agilitykurssilla

Kesäloma osui sopivasti sellaiseen ajankohtaan, jolloin oli tarjolla Emelie Johnson Veghn ja Eva Bertilssonin (kirjan Agility Right From The Start kirjoittajat) pitämä kolmen päivän agilitykurssi Siuntiossa. Pari vuotta sitten olin mukana kuuntelemassa Emelien ja Evan edellisellä kurssilla (ks. blogipostaus), jolloin tykästyin kovasti heihin kouluttajina. Mukaan oli siis päästävä nytkin kuuntelemaan.

1. päivä

A happy and confident dog and handler!

Ensimmäinen päivä aloitettiin teoriaosuudella, jossa käytiin perusasioita läpi. Eva ja Emelie korostivat sitä, että harjoittelun pitää olla aina hauskaa sekä koiralle että ohjaajalle. Jokaisen treenin päämäärä pitää muistaa, ja vasta sen jälkeen mietitään mahdollisen ongelman kohdalla, miten se voidaan korjata, millaisia metodeja käytetään ja miten ne vaikuttavat pidemmällä aikavälillä.

Seuraavassa yhteenvetona jokaisessa treenissä muistettavat pääpointit, jotka kaikki yhdessä vievät lähemmäksi haluttua päämäärää.

  1. Agility on aina turvallista ja hauskaa.
  2. Hyvät agilitykäytännöt.
  3. Hyvät vahvisteet.

Teoriaosuuden jälkeen vuorossa olivat käytännön harjoitukset. Ensin pidettiin aloittelevien ryhmän perustreenit liittyen lähinnä palkkaukseen ja siirtoihin. Sen jälkeen vuorossa oli edistyneempien ryhmä, joka keskittyi race to reward -harjoituksiin esteitä hyödyntäen (mm. putki + palkkio, 2-3 hyppyä + palkkio).

Perustaidot

Luennolla käytiin läpi noin tusinan verran eri perustaitoja, jotka auttavat myöhemmissä lajitreeneissä. Seuraavassa on esitetty muutamasta tärkeästä perustaidosta joitain pointteja.

Palkkiot

Palkkioita ja palkitsemistapoja on useita, ja on hyödyllistä, jos näitä voidaan vaihtelevasti käyttää treenattaessa hyödyksi. Näitä tapoja ovat mm. syöminen, leikkiminen, jahtaaminen, palkkiolle juokseminen sekä kehumiset samalla, kun koira saa palkkionsa (jos ohjaajalla on tarvetta höpöttää tai muuten eläytyä, niin tässä on se hetki, kun se kannattaa tehdä!).

Palkkion valitsemisessa kannattaa miettiä, käyttääkö arvokasta palkkiota vai vähemmän arvokasta palkkiota. Treenin tarkoitus huomioiden voidaan palkkion laadulla määritellä, halutaanko vahvistaa intoa (arvokkaampi palkkio) vai halutaanko ennemminkin täsmällinen suoritus (vähemmän arvokas palkkio).

Palkkion arvoa voi lisätä tarjoamalla perään koiralle arvokas palkinto. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa seuraava eli jos koira ei esimerkiksi haluakaan palkkioksi saamaansa lelua, ei tarjota koiralle namia palkkioksi (mikä vahvistaisi ko. käytöstä), vaan yritetään kuitenkin koira saada leikkimään ja edes jotain leikin tapaista, jolloin voidaan sen jälkeen palkita namilla. Tämä on niin tuttu juttu itsellekin, että jos koiralle ei kelpaakaan lelu palkaksi, niin heti tarjotaan namia tilalle. Toki seuraavaa toistoa varten voi sitten miettiä, ja valita sen palkkion jo heti oikeaksi (hyvä siis testata, mikä palkkio toimii ennen kuin aloittaa treenin).

Siirrot

The dog is always busy.

Eva ja Emelie esittelivät neljä erilaista siirtotapaa, joita ovat namimagneetti, pantasiirto, lelusiirto ja kantaminen (pienet koirat). Tämäkin on ohjaajan kannalta mekaaninen taito (kannattaa harjoitella siirtotavasta toiseen siirtymistä ilman koiraa ensin ja sitten harjoitella myös pelkkiä siirtoja koiran kanssa), sillä treenin aikana tulee hetkiä, jolloin siirtotapoja pitää voida vaihtaa.

Tämmöinen tilanne voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: lähdetään taukopaikalta pantasiirto lähtöpaikkaan, vaihdetaan juuri ennen lähtöpaikkaa namimagneettiin ja asetetaan koira lähtöön, vapautetaan koira ja palkkioksi leikitään, siirrytään leikkien (vetoleikki) takaisin aloituspaikkaan, vaihdetaan pantasiirrolla/namimagneettiin ja lopulta siirrytään pantasiirrolla/namimagneetilla takaisin taukopaikalle.

Siirrot tekevät treenin selkeäksi sekä ohjaajalle että koiralle: aloitus ja lopetus ovat selkeät, jolloin koira tietää, milloin tarjota käytöstä ja ohjaaja tietää, milloin palkata. Jos kuitenkin haluaa vaikkapa seurauttaa lähtöpaikalle, on tämä ok, kunhan palkkaa seuraamisesta ja vaihtaa siirtoon ennen aloitusta, jotta saadaan seuraamiselle selkeä lopetus ja uudelle treenille selkeä aloitus.

Taukopaikka

Perustaitojen opettamiseen kuuluvat myös taukopaikalle asettuminen ja siellä oleminen. Taukopaikka voi olla häkki tai jokin muu fyysinen paikka, esimerkiksi pyyhe. Treenin päätteeksi koira siirretään taukopaikalle, jolloin muut näkevät, että ollaan tauolla ja että ohjaaja on vapaa ottamaan vastaan palautetta treenistä.

Treenisession aikana annetaan positiivista palautetta ohjaajalle (esimerkiksi ajoitus hyvä, palkkion suunta oikea jne), mutta muu palaute (esimerkiksi mitä voisi tehdä toisin, kriteerin muuttaminen jne) annetaan vasta sitten, kun ohjaaja on vienyt koiran tauolle.

Käytöksen aikaansaaminen

Evan ja Emelien agilityopeissa korostetaan kahta tapaa saada käytös aikaiseksi. Näitä ovat aim for it eli sheippaus sekä race to reward eli palkkiolle juokseminen. Molemmat tavat ovat hyödyllisiä, ja niistä olikin käytännön treeneissä esimerkkejä, miten niitä voidaan hyödyntää sekä ihan aloittelevien että edistyneempien treeneissä.

Sheippauksen osalta on huomioitava ohjausjärjestelmä eli muistetaan se hartialinja (ei vastakkain, ei flickejä) sekä myös palkkion suunta. Suositeltavaa on myös harjoitella sheippausta ensin muilla kuin oikeilla kohteilla (esteillä). Jos jokin menee pieleen, niin aina voi vaihtaa kohdetta sen sijaan, että oikean esteen suorittaminen epäonnistuisi jo alkumetreillä. Toisaalta jos koiran kanssa on tehnyt paljon erilaisia pohjataitoja (kohteen ali/yli meneminen, äänen/liikkeen tuottaminen) erilaisilla muilla kohteilla, ei tämän taidon vieminen oikeille esteille vie kauaa.

Hyvät agilityn treenikäytännöt

Eva ja Emelie painottivat hyvien agilitytreenikäytäntöjen merkitystä. Näitä ovat fokus, intensiteetti ja ohjausjärjestelmän noudattaminen. Fokuksen kannalta oleellista on määritellä ennen treeniä, mikä on jokaisen harjoituksen aloitus ja lopetus. Treenin aikana keskitytään koiraan.

Don’t abandon the dog while training!

Intensiteetin ylläpitoon auttavat mm. tehokkaat ja nopeat siirrot, ja etenkin se, että jatketaan työskentelyä, vaikka jokin menisikin väärin.

Keep your ”edge”!
Build a habit of working with focus at a brisk pace!
Keep working if something goes wrong!

Ohjausjärjestelmä huomioidaan myös perustaitojen opetuksessa sekä myös siirroissa.

Yhteenvetona näistä saadaankin sitten hyvä flow tehokkaalle treenisessiolle:

Taukopaikka > Siirto > Työskentely (oikein tai väärin) > Vahviste (naksu&/nami/lelu/lähtövihje) > ja tästä voidaan aina palata johonkin edellisistä vaiheista.

Hyviin käytäntöihin liittyy myös se, että koira palkitaan aina huolimatta siitä tekikö se oikein vai väärin (palkkion arvolla väliä!). Esimerkiksi race to reward -harjoituksissa koiran valitessa väärin voi apuohjaaja pitää kiinni palkkiolelusta, mutta ei anna sitä koiralle leikittäväksi. Jos virhe toistuu, on mietittävä treeniä uudestaan ja pilkottava treeni sellaiseksi, että saadaan onnistunut suoritus.

Jos jotain menee pieleen

Edistyneempien ryhmän treenin jälkeen kokoonnuimme vielä käymään läpi treenien antia ja keräsimme ylös listan asioista, mitä pitäisi tehdä, jos jokin treenissä menee pieleen. Tässä tulokset:

  • Takaperin ketjutus – aloitetaan lähempänä palkkiota
  • Helponnetaan harjoitusta – esimerkiksi kaksi keppiä kuuden kepin sijaan, kun harjoitellaan avoimia kulmia
  • Enemmän aktiivisuutta apuohjaajalta, ja aiemmin tai
  • Vähemmän aktiivisuutta apuohjaajalta
  • Vaihdetaan etäpalkkiota, uusi arvo
  • Siirtotavan vaihtaminen
  • Siirtotapa tylsemmäksi, palkkio kiinnostavammaksi
  • Muokataan ympäristöä helpommaksi harjoituksen ympäriltä
  • Ohjaaja jättäytyy jälkeen, vähemmän juoksemista (itsenäiset estesuoritukset riippumatta ohjaajan sijainnista)
  • Nopeammat, tehokkaammat ja selvemmät siirrot
  • Siirretään etäpalkkiota (tästä tulee usein etuperin ketjuttamista)
  • Vaihdetaan aim for it / race to reward -metodien välillä (esimerkiksi kesken treenin palkkio ohjaajalta, sitten vasta etäpalkalle)

Jatkossa

Lisäksi kerättiin ylös asioita, joita pitäisi huomioida tulevissa treeneissä:

  • Enemmän työtä ennen etäpalkkiolle pääsyä – lisätään esteitä, kulmia, etäisyyksiä ennen palkkiota
  • Ohjaajahäiriöt – etäisyys, liike (enemmän/vähemmän)
  • Koiran viretaso sekä etäpalkkion arvon ja häiriön vaikutus
  • Useiden etäpalkkioiden käyttö, häiriöt
  • Lisätään enemmän ohjausta, myös pois päin palkkiosta
  • Ilman apuohjaajaa

2. päivä

Kurssin toisena päivänä keskityttiin pääasiassa käytännön harjoituksiin. Aamupäivä vierähti aloittelevien ryhmän harjoituksia seuratessa, ja iltapäivällä oli vuorossa edistyneempien ryhmän treenit.

Aloittelevien treenit keskittyivät esteiden suorittamiseen liittyvien perustaitojen harjoitteluun. Tähän kuuluivat itsenäiseen suorittamiseen tähtäävät menetelmät: race to reward ja aim for it.

Kaarina ja Vauhti race to reward -harjoituksessa.
Carlos race to reward -harjoituksessa.

Race to reward -treenejä seuratessa jäi mieleen muutamia yksittäisiä pointteja. Esimerkiksi jos on arempi koira, voi avustaja ensin palkata koiraa ja sitten ohjaaja lisää. Suositeltavaa on käyttää paljon eri avustajia. Vähän sama pätee myös jos koira on ohjaajariippuvaisempi, jolloin avustaja leikkii ensin ja sitten koiranohjaaja vielä lisää. Tällöin jonkun muun kuin ohjaajan kanssa leikkiminen saa lisää arvoa.

Harjoituksessa voidaan myös vahvistaa siirtoa siten, että palkkauksen jälkeen tehdäänkin vain käännös ja vapautetaan koira samantien jo yhden askeleen jälkeen. Hyvää vaihtelua, ja vahvistetiheyskin saadaan säilymään sopivana.

Häiriöherkän koiran kanssa kannattaa miettiä sellaista vaihtoehtoa, että jos on häiriöitä, lisätäänkin niitä, jolloin kyseisestä häiriöstä ei muodostu vihjettä. Koira myös tottuu häiriöihin.

Edistyneempien ryhmä keskittyi yksityiskohtien opettamiseen. Pääasiassa tämänkin ryhmän harjoituksissa painottuivat perustaidot, ja miten käytös saadaan aikaiseksi. Uutena harjoitusmuotona esiteltiin ns. ”neverending” -harjoitukset, joissa treeniasetelma on tehty sellaiseksi, että harjoitusta voidaan tehdä looppina huolimatta siitä, tekeekö koira oikein vai väärin, ja huolimatta siitä milloin/missä koiraa palkitaan.

Liisa ja Sumu neverending-harjoituksessa.

Yksi esimerkki käytöksen aikaansaamisharjoituksesta on Bermudan kolmio, jossa kolme estettä muodostavat kuvion. Tarkoituksena on, että siirretään koira ensimmäisen esteen kohdalle, ja siirron loppuessa koiran pitäisi suunnata itsensä estettä kohti (aim for it). Tätä tehdään ensin yhdellä esteellä, ja kun koira irtoaa samalta etäisyydeltä kuin edellinen este olisi, lisätään seuraava este looppiin mukaan eli palkataan koira vasta kahden esteen suorituksesta.

Neverending-harjoituksessa palkkauksen paikka ja ajankohta on mietittävä etukäteen. Harjoituksen asetelma voi olla sellainen, että on kuusi hyppyä ovaalin muotoisesti ja tarkoituksena on ensin tehdä isompi ympyrä ja sitten pienempi. Palkan paikka valitaan siten, että suoritusta voi jatkaa suoraan seuraavalle esteelle. Tärkeätä on siis kertoa avustajille, missä ja milloin palkitaan ja miten palkitaan.

Neverending-harjoituksen asetelma.

Päivän treenejä seuratessa mieleen jäi mm. seuraavia asioita:

  • Huomioi treenatessa siirrot, palkkaus, mahdolliset gäpit sekä kriteerin valinta.
  • Jos esiintyy ei-toivottavaa käytöstä, muutetaan palkkaus tiheämmäksi.
  • Jos tulee virhe, jatketaan seuraavalle esteelle. Virhe tapahtui, eikä siihen sillä hetkellä voi enää vaikuttaa. Ei siis jäädä toistamaan kyseistä kohtaa, vaan siirrytään eteenpäin (hyvä muistaa omissakin treeneissä!).
  • Virhe ei myöskään tarkoita sitä, että heti pitäisi palkata koira (esim. este jää suorittamatta -> ei lelua/namia, vaan seuraavalle esteelle ja palkka sen jälkeen).
  • Palkkio ei tarkoita treenin loppumista. Palkkausta useammin.
  • Jos haluaa treenata enemmän kuin koira jaksaa tai on oikeasti tarpeen, voi tehdä itse ilman koiraa (hyvä pointti juoksuhullulle ohjaajalle!).
  • Liikutaan itsekin palkkiolle (palkkion suuntaan), kunnes koira saa palkkion.
  • Race to reward -harjoituksessa voi käyttää kahta (tai useampaa) eri palkkion mahdollisuutta, esim. hypyt y-mallisesti. Koira saa palkkion joka tapauksessa.

3. päivä

Kolmantena päivänä jatkettiin käytännön harjoitusten parissa (aloittelevilla lisää perustaitoja lähtövihjeen opettamisen merkeissä ja edistyneemmillä ratatreeniin liittyvää) sekä käytiin myös vähän teoriaa läpi lähinnä lähtövihjeen ja äänen/liikkeen muodostamisen opettamisesta.

List of priorities!

Lähtövihje

Eva ja Emelie opettavat lähtövihjeen race to rewardiin pohjautuen (ks. kirjan sivut 198-219). Lyhyesti sanottuna opetus tapahtuu takaperin ketjuttaen siten, että ensin opetetaan koira juoksemaan täysillä palkkiolle (apuohjaaja!), lisätään tähän lähtövihje, lisätään vähän aikaa ennen kuin annetaan vihje, lisätään häiriöitä (häiriö lisättävä ennen vapautusta ja häiriö jatkuu vapautuksen jälkeen) jne.

Käytännössä koiralle opetetaan lähtövihje, eikä paikallaoloa lähdössä. Tarkoituksena on viedä lähtövihje ärsykekontrolliin, jolloin koira ei ota lähtövihjeekseen mitään muuta ärsykettä (esim. ohjaaja menee ensimmäisestä esteestä ohitse, ohjaajan vahva sisäänhengitys tms), vaan koira starttaa räjähtävästi vain yhdestä tietystä vihjeestä. Lähtövihje ylläpitää käytöstä (käytös, joka on sillä hetkellä, kun koira saa vihjeen), joten paikallaolemista erikseen ei tarvitse käydä palkkailemassa.

Elina ja Lyyli: Race to reward

httpv://youtu.be/hyVUVfYHhrw

Annika ja Soya: Lähtövihjeen lisäys + race to reward

httpv://www.youtube.com/watch?v=9nPuw13h4Rw

Lea ja Osku: Häiriön lisäys + lähtövihje + race to reward

Tässä on esimerkki siitä, miten (ohjaaja)häiriö lisätään harjoitukseen mukaan. Häiriö alkaa jo siirrossa (esim. käsi heiluu) > vapautussana > irroitus pannasta > häiriöliike jatkuu. Näin häiriöstä ei muodostu vihjettä vapautukselle.

httpv://youtu.be/-Q3TyIE1Amo

Ääni ja liike

Äänen ja liikkeen opettamisessa koira ehdollistuu ääneen/liikkeeseen klassisesti ja/tai operantisti. Klassisessa ehdollistumisessa ääni/liike saa aikaan sen, että jotain huippua ilmestyy koiran eteen. Koiran käytöksellä ei ole väliä. Esimerkki keinuharjoittelusta voisi olla sellainen, että keinun ääni > nami.

Operantissa ehdollistumisessa koira tekee jotain, mikä saa aikaan ääneen/liikkeen. Koiran käytöksellä (mikä vain) on väliä, koira hallitsee tilannetta. Edelliseen keinuesimerkkiin lisätään operantti osuus, jossa koira tekee jotain (mikä vain liike, jonka koira tarjoaa ensin) > liike > nami. Koira alkaa tarjota kyseistä käytöstä, jotta saa aikaan liikkeen ja siitä namin.

Näissä ääni/liikeharjoituksissa koira keskittyy äänen/liikkeen aikaansaamiseen. Äänen kanssa ei tarvita naksutinta (ääni toimii itsessään). Liikkeen aikaansaamisessa keskitytään mihin tahansa liikkeeseen, ei siihen, mitä koira tekee.

Muistiinpanoja treeneistä

Päivän mittaan muistiinpanoihin merkittyjä pointteja etenkin edistyneempien treenejä seuratessa:

  • Keppien opettaminen: ensin kaksi keppiä, sitten kolmas erotteluksi (kummasta välistä menee suhteessa keppiin), lyhyt etäisyys, siirrot, race to reward/aim for it; ongelmien selvittelyssä (esim. joku tietty kulma) voi käyttää muita esineitä pujotteluun sen sijaan, että treenaisi oikealla esteellä ennen kuin saa ongelman korjattua jollain toisella kohteella.
  • Kontaktit: jos pysähtyy ennen 2on-2off > siirto heti > uusi yritys, jossa koira voi onnistua; jos virhe kontakteilla, jatketaan eteenpäin ja rakennetaan palanen uudestaan, jos tulee hitaammin ja palkkaa > hidas käytös vahvistuu. Jos palkka on tarjolla edessä ja ohjaaja takana, vapautuksen jälkeen ohjaaja jatkaa matkaa kohti palkkaa. Jos tulee siirto kontakteilta, ei käännytä heti takaisin, vaan mennään hetki suoraan.
  • Jos ratatreeni tarjolla, voi vaihtoehtoisesti miettiä, mitä asioita ko. radasta haluaa harjoitella. Radan kokonaan suorittaminen kehittää lähinnä ohjaajan ohjaustaitoja, ei niinkään koiran taitoja.
  • Kokonaisen radan suorittamisen sijaan kannattaa miettiä, mitä haluaa harjoitella: Onko se jotain sellaista, minkä haluaa pysyvän hyvänä vai sellaista, minkä haluaa parantua? Haluaako säilyttää käytöksen tason vai parantaa sitä? Mikä on palkkio, miten sen toimittaa?
  • Pilkotaan treeni osiin (esim. 2 min), ja keskitytään max kolmeen valittuun osa-alueeseen, joita haluaa treenata.

Kurssin yhteenveto

Kolmen päivän agilitykurssi oli varsin antoisa. Paljon oli tuttua asiaa (edelliseltä kurssilta, kirjasta ja omista treeneistä), mutta niiden muistiin palauttaminen teki hyvää. Perustaidot ovat tärkeitä myös edistyneemmillä, ja ongelmien ilmaantuessa niihin on viimeistään palattava uudestaan.

Eva ja Emelie sanoivatkin kurssilla hyvin, että kaikki lähtee agilitystä ja loppujen lopuksi kaikki myös palaa takaisin agilityyn. Näinhän se on. Näistä Evan ja Emelien esittämistä perustaidoista hyötyy kovasti myös muita lajeja harrastaessa.

Muistinvirkistykseksi:

Behavior > Click > Reward appears > Dog takes reward > Reward ends > Behavior etc

Käytöstä on lisäksi naksun ja palkkion ilmestymisen jälkeen samoin kuin on palkitsemisen lopettamisen ja halutun uuden käytöksen välissä. Palkkion poistumisen jälkeen voi myös tulla vihje uuden käytöksen aikaansaamiseksi ellei kyseessä ole koiran spontaanisti tarjoama käytös. Jos käytös ei ole halutunlainen, siirrytään uuteen aloituskohtaan.

Reward ends > starting point for the next behavior
Reward ends > reward itself becomes a cue

Palkitsemisessa oleellista on palkita silloin, kun käytöstä tapahtuu, ennen kuin koira keksii tehdä jotain muuta (ei-toivottavaa).

Reinforce while desired behavior is going on, before garbage appears.

Kiitos Evalle ja Emelielle loistavasta kurssista, kiitos myös kurssin järjestäjälle Eijalle (Canis.fi) sekä kurssille osallistuneille koirakoille sekä kuuntelijoille! Oli oikein mukavat kolme päivää samanhenkisten agilityharrastajien seurassa!