SporttiRakissa: Luentomuistiinpanojen teko uudelle tasolle – viiden stepin pikaopas

Muistiinpanojen tekeminen sai omalla kohdallani suuren innostuksen, kun vuosi takaperin tutustuin työkaverini esittelemänä doodlaukseen eli piirusteluun. Harjoittelimme hommaa käymällä läpi peruselementtejä, joilla pystyy pikaisesti raapustamaan tunnistettavia ikoneita sekä kävimme myös läpi, miten esimerkiksi perinteiseen tikku-ukkoon saadaan vähän eloa ja aktiivisuutta mukaan. Lyhyessä ajassa ehti saada vain pintaraapaisun, mutta itse olin aivan myyty! Miksi en ollut tajunnut tätä itse aiemmin? Olen tykännyt kirjoittaa paljon muistiinpanoja, mutta tosiasia on ollut, etten ole palannut niihin myöhemmin. Jos kirjoittaa vain tekstiä, miten olennaisimmat asiat löytyvät ja mitä oikeastaan jää mieleen, jos yrittää kirjata ylös kaiken, mitä luennolla kerrotaan?

Doodlauksessa ideana on piirustella samalla, kun kuuntelee. Piirustelu on itseä varten ja se auttaa painamaan mieleen käytyjä asioita. Kuva myös kertoo enemmän, ja sen tekeminen vie vähemmän aikaa kuin jos kirjoittaisi useamman lauseen jostain asiasta. Jos asian pystyy esittämään kuvana, sen todennäköisesti myös ymmärtää ja myöhemmin sen nähdessään asian saa palautettua helpommin mieleensä.

Mutta niihin steppeihin, miten pääsee alkuun?

1. Käy läpi peruskuviot ja opettele piirustamaan ne

Minkä vain kohteen voit piirtää käyttämällä viittä peruselementtiä. Näitä ovat ympyrä, suorakulmio, kolmio, viiva ja piste. Kun esimerkiksi tarkkailet läheltäsi eri esineitä, voit havaita, että karkeasti katsottuna ne muodostuvat edellä mainituista elementeistä. Tällöin niiden piirtäminenkin tulee helpommaksi, kun voit ajatella piirtäväsi näiden elementtien avulla esimerkiksi vaikkapa koiran.

2. Opettele, miten esität ihmishahmon

Usein luennon aiheessa tavalla tai toisella ihminen on esillä, joten ihmishahmon esittämisen opettelusta on hyötyä. Tikku-ukollakin pärjää, mutta sillekin löytyy variaatioita. Sen voi piirtää esimerkiksi tähtenä, laatikkona, papuna ja sille voi antaa myös liikettä tai jonkin yksityiskohdan. Jo pelkästään ilmeillä saa muistiinpanoihin helposti erilaisia sävyjä ja tunnetta mukaan.

Eri tunnetilojen esittämistä voi harjoitella varioimalla kulmakarvojen, silmien ja/tai suun suuntaa.

3. Hyödynnä erilaisten korostusten tekemistä

Otsikko, tärkeät sanat ja lauseet kannattaa korostaa esimerkiksi alleviivauksilla tai reunuksilla. Myös varjostamisella ja erilaisten nuolten käyttämisellä voidaan havainnollistaa yhteyksiä. Loppusilauksen tekee väritys eli halutessaan pääasioita kannattaa korostaa muutamalla värillä.

SporttiRakin Social Learning in Dogs -luennon muistiinpanoissa hyödynnetty erilaisia reunuksia, alleviivauksia, muutamaa pääväriä sekä pelkistettyjä ikoneja.

4. Elävöitä tekstiä käyttämällä erilaisia tyylejä ja tapoja 

Kaikkea ei tarvitse piirtää, vaan visuaalisissa muistiinpanoissa myös tekstin esittäminen on tärkeässä roolissa. Ehkä ajatuksen voisi kääntää niin, että tekstin voi piirtää. Voit käyttää isoja kirjaimia, pieniä kirjaimia, blokkikirjaimia, kirjoittaa kaunolla, jättää sopivasti tyhjää väliä tai kuvittaa tekstiä.

SporttiRakin luennon Leikki-luennon muistiinpanoissa on leikitelty otsikoinnilla ja erilaisilla tekstin esityksillä.

5. Mieti ennen luentoa, millaisia ikoneita mahdollisesti tulet tarvitsemaan

Ikonikirjaston kerääminen kannattaa eli voit etukäteen opetella piirustamaan erilaisia arkipäivän asioita. Miten esimerkiksi esität koiran? Koiran ja ohjaajan yhdessä? Jos jonkin asian esittäminen tuntuu vaikealta, voit luennon aikana piirtää jotain sinne päin ja kirjoittaa aputekstin ja myöhemmin mallikuvan pohjalta piirtää tarkemman kuvan, jos haluat.

SporttiRakin Kisajännitys-luennon muistiinpanoissa käytettyjä ikoneita.

+ steppi: Kokeile rohkeasti, ja lähde liikkeelle pienestä :)

Jo pelkästään otsikon korostaminen ja tekstin elävöittäminen pienillä ikoneilla (ihmisen tai koiran nassu, sydämet, tähdet, kirjat ynnä muut usein käytetyt ikonit) vaikuttavat positiivisesti. Alkuun pääsemiseksi voi vaikka varata luentomuistiinpanoista pienen tilan, mihin pyrkii esittämään visuaalisesti edes jonkin luennolla mainitun asian.

Muutenkaan tilankäyttöä ei kannata pelätä, vaan voi rohkeasti jättää välillä tyhjää tilaa, jotta myöhemmin tarvittaessa voi palata täydentämään kuvaa. Usein luennoilla viitataan johonkin aiemmin mainittuun asiaan, joten linkkaukset ja täydennykset onnistuvat tällöin vaivattomasti. Ja kaikkea ei tarvitse yrittää piirtää/kirjata ylös. Välillä paperille ei vain tule mitään, ja tällöin on ihan ok antaa asian vain olla.

SporttiRakin Kehonhuolto-luennon livetaltiointia. Luonnoksessa tärkeimmät kuvat, sopivasti tekstiä ja tyhjää tilaa.

Toivottavasti tämän jutun myötä innostut kokeilemaan doodlausta! Tässä vielä kolme kirjavinkkiä itseopiskelun tueksi, jos visuaalisten muistiinpanojen tekeminen kiinnostaa enemmän.

Brown, Sunni: The Doodle Revolution (2014). Enemmän tarinaa ja selitystä sisältävä doodlauksen ”oppikirja”, jossa paljon hyviä harjoituksia. Kirjassa on paljon vinkkejä, miten doodlausta voi hyödyntää työelämässä mm. fasilitoinnissa ja erilaisissa palavereissa.

Rohde, Mike: The Sketchnote Handbook (2013). Nopealukuinen kirja, jossa paljon harjoituksia, kuvia sekä esimerkkejä muiden visuaalisista muistiinpanoista. Tämä on ehkä näistä kolmesta kirjasta helpoin päästä kärrylle hommasta. Rohde on kirjoittanut myös kirjan The Sketchnote Workbook, mutta sen kimppuun kannattaa käydä vasta, kun tämä käsikirja on omaksuttu.

Wodtke, Christina: Pencil Me In (2017). Tiivis käsikirjamainen opas, jossa paljon kivoja harjoituksia ja näppärät opastukset. Sisältää myös esimerkkejä muiden visuaalisista muistiinpanoista.

Suosikkikirjat visuaalisten muistiinpanojen tekemisen tueksi.

Julkaistu alkujaan SporttiRakissa: https://sporttirakki.fi/2018/10/03/blogi-luentomuistiinpanot-uudelle-tasolle-viiden-stepin-pikaopas/